Osakeyhtiön verotus

Tämän artikkelin tarkoitus on kertoa tiivistetysti, mitä osakeyhtiön verotus pitää sisällään. Kerromme mitä osakkaan kannattaa ottaa huomioon verotuksen optimoimiseksi. Optimi Talouspalveluille voit ulkoistaa osakeyhtiön kirjanpidon ja verotuksen. Saat sen kiinteällä hinnalla ja proaktiivisella, neuvovalla palvelulla.

Osakeyhtiön yleisimmät verolajit

  • Arvonlisävero
  • Yhteisövero

Osakeyhtiön osakkaan näkökulma

  • Ansiotulojen verotus
  • Osinkotulojen verotus
  • Verovapaat korvaukset

Osakeyhtiön verotus: Arvonlisävero

Arvonlisävero on verolaji, joka on eräänlainen läpikulkuerä osakeyhtiön taloudessa. Osakeyhtiön tulee lisätä myymiensä tuotteiden ja palveluiden hintaan arvonlisävero. Arvonlisäverokantoja on vuonna 2023 Suomessa 4:

24%, joka on yleisin,

14%, joka koskee lähinnä elintarvikkeita ja ravintolapalveluita,

10%, joka koskee esimerkiksi lehtiä, majoituspalveluita ja henkilökuljetuksia

sekä 0%, joka koskee esimerkiksi vientiä EU:n ulkopuolelle.

Osakeyhtiö kerää arvonlisäveron ja tilittää sen eteenpäin verottajalle. Maksettavasta summasta osakeyhtiö vähentää itse ostojen mukana maksaman arvonlisäveron osuuden. Toisin sanoen, osakeyhtiön ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa arvonlisäveroa, vaan se kulkee tuotteen jalostusketjun mukana tullakseen perityksi kuluttajalta.

Osakeyhtiön tulee laatia toiminnastaan kirjanpitoa lakisääteisesti, jotta esimerkiksi arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitukset ja tilitykset tulee täsmällisesti hoidettua.

Arvonlisävero tilitetään osakeyhtiön koosta riippuen kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

Mikäli osakeyhtiön liikevaihto 12kk tilikauden aikana jää alle 30 000 euroon, yrityksen keräämät arvonlisäverot saa kokonaan tai osittain takaisin. Tätä verohelpotusta kutsutaan arvonlisäveron alarajahuojennukseksi. Alarajahuojennus tulee erikseen hakea. Ammattitaitoinen kirjanpitäjä hakee sen automaattisesti.

Osakeyhtiön verotus
Osakeyhtiön verotus

Osakeyhtiön verotus: Yhteisövero

Osakeyhtiön tulee maksaa voitollisesta tuloksestaan yhteisöveroa. Yhteisöveron määrä on 20% veronalaisesta tuloksesta. Tulos saadaan selville myös kirjanpidon ”hedelmänä”. Se on yksinkertaisesti ilmaistuna tulojen ja menojen erotus tilikauden ajalta. Yrityksen tuloista ja menoista osa voi kuitenkin olla ei-veronalaista. Ammattitaitoinen kirjanpitäjä osaa erotella ne ja tarvittaessa kysyä rajatapauksista automaattisesti.

Entä jos osakeyhtiö tekee tappiota? Tappiot ovat vähennyskelpoisia tulevista tuloksista tietyin reunaehdoin 10 tulevan verovuoden aikana. Tämän vähennyksen verohallinto tekee automaattisesti.

Voiko osakeyhtiö vaikuttaa veronalaisen tuloksen määrään tai siirtää tulosta tulevaisuuteen? Tämä kysymys on aiheena verosuunnitteluun liittyvä. Kyllä, ammattitaitoinen tilitoimisto tarjoaa jopa proaktiivisesti verosuunnitteluapua. Suomessa laillisia tapoja verosuunnitteluun löytyy esimerkiksi poistojen jaksottamisessa sekä yrittäjän osinkojen ja ansiotulojen välisen suhteen optimoinnissa.

Ansiotulojen verotus

Osakeyhtiön osakkeenomistaja voi nostaa tuloa osakeyhtiöstä kolmella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on palkansaajallekin tuttu ansiotulo eli palkka yrityksestä. Ansiotulo on tulojen alarajalla edullinen tapa nostaa tuloa. Suomessa ansiotulojen verotusaste kasvaa kuitenkin progressiivisesti, ja tulojen noustessa esimerkiksi 45000 euroon vuodessa on hyvin harvoin perusteltua enää nostaa enempää palkkana.

Toisaalta palkan nostaminen on osakeyhtiölle veronalainen meno, ja se alentaa näin osakeyhtiön veronalaista tuloa ja siten maksettavaa yhteisöveron määrää. Osakkeenomistajan veroastetta optimoidessa tuleekin tarkastella osakeyhtiötä ja osakkeenomistajan verotusta kokonaisuutena.

Osinkotulojen verotus

Osakeyhtiön verotus: yhtiö voi jakaa voittovaroistaan osinkoa omistajilleen. Ne jakautuvat omistajille osakemäärän suhteessa. Osinkotulojen suhteen on huomionarvoista, että niin sanottu pääomatulo-osinko on hyvin huokeasti verotettua. Tätä voi nostaa enintään 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta. Pääomatulo-osingon ollessa enintään 150 000 euroa, siitä 25% on veronalaista pääomatuloa (30/34%) ja 75% verovapaata tuloa osakkeenomistajalle. 150 000 euron ylittävältä osuudelta 85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa osakkeenomistajalle.

Ansiotulo-osingosta puhutaan, kun osingon määrä on yli 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta. Siitä 75% on veronalaista ansiotuloa ja 25% verotonta tuloa. Näiden osalta ollaan taas progressiivisen verotusasteen piirissä.

Pääomatulona verotettava osuus verotetaan kiinteän prosentin mukaan; 30000 euroon asti 30% ja sen ylittävältä osuudelta 34%.

Verovapaat korvaukset

Osakeyhtiö voi maksaa myös tietyin reunaehdoin verovapaita korvauksia osakkeenomistajalle, joka työskentelee yhtiössä. Näihin kuuluvat mm. kilometrikorvaukset sekä päivärahat. Kilometrikorvauksia ei luonnollisesti voi maksaa, jos osakeyhtiö maksaa auton polttoaineen. Voidaankin todeta, että pelkkä osakeyhtiön ja osakkaan verotuksen optimointi ei kerro koko totuutta; suunnitteluun kannattaakin monesti ottaa esimerkiksi osakeyhtiön omistajayrittäjän auton omistusmuoto. Auto voi olla osakkaan itsensä omistama, yrityksen omistama tai leasing-auto. Yrittäjällä voi olla auto vapaana autoetuna tai käyttöetuna itsellään käytössä. Tämä vaikuttaa ansiotuloverotukseen mahdollisesti.

Yhteenveto

Osakeyhtiön verotuksen perustana on ammattimaisesti, täsmällisesti ja ajantasaisesti järjestetty kirjanpito. Verotuksen optimointi osakeyhtiön ja osakkeenomistajan (yrittäjän) näkökulmasta vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua. Parhaimmillaan verosuunnittelua tehdään esimerkiksi 5 tai jopa 10 vuoden aikajänteellä. Joissain tapauksissa keskusteluun kannattaa ottaa holding-yhtiörakenne ja siihen siirtymä osakevaihdolla. Osakeyhtiön verotuksen kokonaisuuden pätevän hallinnan ja tuotannon saat Optimi Talouspalveluilta halutessasi, kiinteään hintaan.

Haluatko tietää lisää?

Vastaamme mielellämme kysymyksiisi ja kerromme lisää palveluistamme.

Samuli Simolin

Samuli Simolin
+358 50 342 0344
myynti@optimitalous.fi

Optimi suomen vahvimmat

    Lue lisää blogistamme

    kirjanpitäjä optimilla

    Kirjanpitäjä

    Artikkelissa kerromme, millaista työskentelyä kirjanpitäjä tekee Optimi Talouspalveluilla. Modernia kirjanpitäjä työskentelyä Optimilla kirjanpitäjää tai palkanlaskijaa kutsutaan talousasiantuntijaksi. Koska perinteinen kirjanpitäjän ammatti automatisoituu ja digitalisoituu jatkuvalla

    Lue lisää »

    Procountor vai Netvisor?

    Tämän artikkelin tavoitteena on kasvattaa taloushallinto-ohjelmistoa miettivän tietoisuutta kahdesta hyvin tavallisesta ohjelmistosta. Moni asiakas vertailee keskenään Procountor- ja Netvisor-ohjelmistoa. Kumpi on parempi, vastaus ei luonnollisesti

    Lue lisää »