Osakeyhtiön perustaminen on kätevää ytj.fi – palvelun kautta sähköisesti. Osakeyhtiön perustaminen vaatii kuitenkin monen yksityiskohdan ymmärtämistä, jotta ”ruksit menevät oikeisiin ruutuihin” kerralla. Osakeyhtiön perustamiseen liittyy esimerkiksi nimen valinta, rekisteröinnit, yhtiöjärjestys, vastuuhenkilöiden valinta ja tilikauden ajoitus.
Osakeyhtiön perustaminen: nimi
Tyypillisin syy, että perustamisilmoitus tulee bumerangina takaisin, lienee osakeyhtiön nimi.
Tutki, onko keksimäsi nimi jo käytössä täältä:
nimipalvelu.prh.fi
Usein nimi tai sen osa on jo jonkun muun käytössä. Mieti siksi 3 vaihtoehtoa niin, että lisäät vaikkapa ensisijaisen nimivaihtoehdon perään tarkentavia termejä, kuten kaupunki, kirjainlyhenne tai lisänimi.
Pitääkö ALV-rekisteröinti tehdä samalla kuin osakeyhtiön perustaminen?
Useimmilla toimialoilla osakeyhtiö on rekisteröitävä arvonlisäverovelvolliseksi. On myös tilanteita, jossa se on vapaaehtoista. Arvonlisävero on sinänsä osakeyhtiön kannalta läpikulkuerä, eli ei ole itsessään kulu. Kuitenkin sen laskemisesta, ilmoittamisesta ja tilittämisestä aiheutuu vaivaa ja kustannuksia osakeyhtiölle.
Jos liikevaihtoennuste on alle 20k, sinun ei tarvitse heti rekisteröityä alv-velvolliseksi
Jos liikevaihto on alle 30k, alv-ilmoitussykli voi olla kerran vuodessa
Jos liikevaihto on 30-100k, alv-ilmoitussykli voi olla neljä kertaa vuodessa
Jos liikevaihto on 100k +, alvilmoitussykli on aina kerran kuukaudessa
➡️ mitä harvempi sykli, sitä vähemmän työtä kirjanpidossa, eli edullisempi hinta.
➡️ toisaalta esimerkiksi rakennusalan alihankintaa tekevälle tiheämpi sykli tarkoittaa useammin alv-palautuksia.
Mikä on yhtiöjärjestys?
Yhtiöjärjestys on osakeyhtiön eräänlainen ”perustuslaki”.
Yhtiöjärjestys määrittelee esimerkiksi sen, kuka tai ketkä yhdessä voivat allekirjoittaa yhtiön nimissä asiakirjoja. Helposti voi käydä niin, että palvelussa tulee valittua nämä toimimattomalla tavalla – esimerkiksi niin, että koko hallituksen tulee allekirjoittaa yhdessä.
Lunastuslauseke kannattaa esimerkiksi lähes aina valita yhtiöjärjestykseen. Se turvaa yhtiön osakkeiden pysymistä sen osakkailla. Vaikka yhtiön osakkailla olisikin osakassopimus, jossa asiasta on sovittu, se ei kata kaikkia tilanteita: esimerkiksi ulosottotilanne tai osakkaan kuolintapaus. Kolmannet osapuolet kun eivät ole osakassopimuksen sopijapuolia.
Joskus yhtiöjärjestyksessä on kankeita sääntöjä esimerkiksi osakkeiden nimellisarvosta, jotka haittaavat esimerkiksi tulevaisuuden osakeanneissa.
Yhtiöjärjestyksen ”epäonnistuminen” perustamisvaiheessa näkyy yleensä vasta myöhemmin yhtiön vaiheissa. Sitä voi toki myöhemminkin muuttaa, mutta siitä syntyy vaivaa ja satojen eurojen kustannuksia. Lisäksi, jos esimerkiksi yhtiön osakkeita ulosmitataan, on myöhäistä muuttaa yhtiöjärjestystä.
Onko tilikauden ajoituksella merkitystä?
Tyypillisin tilikausi on 1.1.-31.12. eli kalenterivuosi.
- Yhteneväinen verovuoden kanssa, jolloin syntyy symmetriaa verotuksen kanssa
- Tilitoimistoissa on siis sesonki eli kiireisin aika alkuvuodesta.
- Oma tilinpäätös valmistuu ehkä vähän myöhemmin siksi?
Murrettu tilikausi eli kalenterivuodesta poikkeava.
- Voi olla perusteltu, jos osakeyhtiön oma sesonki osuu esimerkiksi vuodenvaihteelle
- Tilitoimisto voisi antaa halvemman hinnan, koska tämä tasoittaa heidän sesonkia
- Verovuosi kulkee eri tahtia, mistä voi olla haittaa. Esimerkiksi konserniomistusrakenteita koskeva vertailuarvon laskenta menee jälkijättöisesti, jos tilikausi päättyy ennen lokakuuta.
